The Ghost in the Shell: Volume 1

Shirow Masamune, The Ghost in the Shell - Volume 1. Japaninkielisestä alkuteoksesta Kōkaku Kidōtai (1991) englanniksi kääntänyt ja toimittanut Frederik L. Schodt ja Toren Smith. Kodansha Comics, New York, NY, USA, 2009.

Ihminen on pitkään täydentänyt tai jatkanut aistejansa teknologisin apuvälinein. Kaukoputket kurottivat katseen aikaisempaa kauemmas, kompassit kertoivat suunnan, ja kellot jakoivat auringon rytmittämän päivän uudelleen. Automatiikka korvaa luontaiset aistit tai motoriikan, missä ihminen on liian heikko, hidas tai tyhmä. Laitteet ovat kaiken aikaa puristuneet pienemmiksi ja lähemmäksi ihmisen kehoa. Ennen pitkää niistä tulee osa ihmistä.

Japanilaisen Shirow Masamunen lähitulevaisuuteen sijoittuva sarjakuva The Ghost in a Shell kertoo maailmasta, jossa teknologia ja ihminen ovat sulautuneet. Raajoja ja elimiä voidaan korvata proteesein, ja ihmisaivoja voidaan osin tai melkein kokonaan korvata kyberneettisin osin, kuten muistimodulein, langattomin tietoliikenneyhteyksin ja laskentayksiköin. Mieli ja ruumis ovat siten erotettavissa, ja sielua (engl. ghost, jap. gōsuto), eli joukkoa aivojen autonomisia prosesseja, voidaan ylläpitää teknologisessa kuoressa, joka on vaihdettavissa. Aivot on siis mahdollista pakata laatikkoon.

Missä on tietoliikennettä, siellä on mahdollisuus hakkerointiin. Sulautettu kybernetiikka mahdollistaa uudenlaisia rikoksia, kuten muistikuvien ja aistihavaintojen manipuloimisen tai jopa aivojen korvaamisen toisilla. Näitä kyberhakkereita tai -terroristeja vastaan on perustettu sisäministeriön alainen erikoisyksikkö. Sen iskuryhmää johtaa majuri Motoko Kusanagi, jonka sarjavalmisteinen kokovartaloproteesi tekee hänestä kyborgin. Erikoisyksiköllä on käytössään termo-optisia häivehaarniskoita ja tekoälyn ohjaamia ketteriä taistelurobotteja tai -ajoneuvoja sekä suuri (mutta ei rajaton) toimintavapaus.

The Ghost in a Shell - Volume 1 on kymmenen noin viisikymmentäsivuisen toisiinsa punoutuvan tarinan kokoelma. Kusanagin johtama ryhmä saa tutkittavakseen erilaisia tapauksia vakoilusta palkkamurhiin. Vaarallisin vastustaja on Nukkemestari, joka pystyy hakkeroimaan ihmisten mieliä ja käyttämään heitä työkaluinaan kuin nukkeja ikään. Ydinsodan jälkeinen maailma heijastelee japanilaista ihmettä: Pienen maan talous on Yhdysvaltojen tasolla teknologisen ja teknisen osaamisensa ansiosta, eikä 1990-luvun alussa alkanut parikymmenvuotinen hitaan kasvun kausi tarinassa näy.

Sarjan japaninkielinen nimi tarkoittaa mekanisoitua panssarimellakkapoliisia. Vaikka pinnalta kokoelma muistuttaa vauhdikasta poliisisarjaa, se kuljettaa muassaan kysymyksiä ihmisen ja koneen suhteesta sekä sielun olemuksesta. Masamune olisikin halunnut nimeksi teemaa paremmin kuvaavan The Ghost in a Shell, eli sielu kuoren alla. Näitä kysymyksiä on pohdittu ainakin Descartesista lähtien, eivätkä ne tietenkään ole uusia edes scifin piirissä. Masamune on poiminut paljon mm. Blade Runner (1982) -elokuvasta, mutta japanilaisissa käsissä vieraat vaikutteet saavat usein uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja. The Ghost in a shell pui elämää, kuolemaa, tietoisuutta ja tappamista toiminnan, oikeusistuinten, politiikan ja henkilöiden käymän keskustelun kautta. Hahmot ovat persoonia, heissä on sävyjä.

Masamunen piirrosjälki on pikkutarkkaa. Kaupungit ja teknologia ovat tarkemmin piirretyt kuin itse hahmot. Harmaansävyjä hän tuo kuviin rasterin sekä viivoituksen kautta. Toimintaa vahvistavat vauhtiviivat ja äänitehosteet. Mangan tapaan kuvituksen rekisteri vaihtuu kohtauksen sävyn mukaan. Vitsejä laukovat tai muuten koheltavat hahmot Masamune piirtää suurisilmäisinä lapsina.

The Ghost in a Shell on erinomainen sarjakuva. Sen lopussa on Masamunen kirjoittamia alaviitteitä, jotka täydentävät tai selittävät tarinoiden tapahtumia tai teknologiaa. Sarjan pohjalta on tehty animaatioita, televisiosarjoja ja tietokonepelejä.