Siirry pääsisältöön

The Ghost in the Shell: Volume 1

Shirow Masamune, The Ghost in the Shell - Volume 1. Japaninkielisestä alkuteoksesta Kōkaku Kidōtai (1991) englanniksi kääntänyt ja toimittanut Frederik L. Schodt ja Toren Smith. Kodansha Comics, New York, NY, USA, 2009.

Ihminen on pitkään täydentänyt tai jatkanut aistejansa teknologisin apuvälinein. Kaukoputket kurottivat katseen aikaisempaa kauemmas, kompassit kertoivat suunnan, ja kellot jakoivat auringon rytmittämän päivän uudelleen. Automatiikka korvaa luontaiset aistit tai motoriikan, missä ihminen on liian heikko, hidas tai tyhmä. Laitteet ovat kaiken aikaa puristuneet pienemmiksi ja lähemmäksi ihmisen kehoa. Ennen pitkää niistä tulee osa ihmistä.

Japanilaisen Shirow Masamunen lähitulevaisuuteen sijoittuva sarjakuva The Ghost in a Shell kertoo maailmasta, jossa teknologia ja ihminen ovat sulautuneet. Raajoja ja elimiä voidaan korvata proteesein, ja ihmisaivoja voidaan osin tai melkein kokonaan korvata kyberneettisin osin, kuten muistimodulein, langattomin tietoliikenneyhteyksin ja laskentayksiköin. Mieli ja ruumis ovat siten erotettavissa, ja sielua (engl. ghost, jap. gōsuto), eli joukkoa aivojen autonomisia prosesseja, voidaan ylläpitää teknologisessa kuoressa, joka on vaihdettavissa. Aivot on siis mahdollista pakata laatikkoon.

Missä on tietoliikennettä, siellä on mahdollisuus hakkerointiin. Sulautettu kybernetiikka mahdollistaa uudenlaisia rikoksia, kuten muistikuvien ja aistihavaintojen manipuloimisen tai jopa aivojen korvaamisen toisilla. Näitä kyberhakkereita tai -terroristeja vastaan on perustettu sisäministeriön alainen erikoisyksikkö. Sen iskuryhmää johtaa majuri Motoko Kusanagi, jonka sarjavalmisteinen kokovartaloproteesi tekee hänestä kyborgin. Erikoisyksiköllä on käytössään termo-optisia häivehaarniskoita ja tekoälyn ohjaamia ketteriä taistelurobotteja tai -ajoneuvoja sekä suuri (mutta ei rajaton) toimintavapaus.


The Ghost in a Shell - Volume 1 on kymmenen noin viisikymmentäsivuisen toisiinsa punoutuvan tarinan kokoelma. Kusanagin johtama ryhmä saa tutkittavakseen erilaisia tapauksia vakoilusta palkkamurhiin. Vaarallisin vastustaja on Nukkemestari, joka pystyy hakkeroimaan ihmisten mieliä ja käyttämään heitä työkaluinaan kuin nukkeja ikään. Ydinsodan jälkeinen maailma heijastelee japanilaista ihmettä: Pienen maan talous on Yhdysvaltojen tasolla teknologisen ja teknisen osaamisensa ansiosta, eikä 1990-luvun alussa alkanut parikymmenvuotinen hitaan kasvun kausi tarinassa näy.

Sarjan japaninkielinen nimi tarkoittaa mekanisoitua panssarimellakkapoliisia. Vaikka pinnalta kokoelma muistuttaa vauhdikasta poliisisarjaa, se kuljettaa muassaan kysymyksiä ihmisen ja koneen suhteesta sekä sielun olemuksesta. Masamune olisikin halunnut nimeksi teemaa paremmin kuvaavan The Ghost in a Shell, eli sielu kuoren alla. Näitä kysymyksiä on pohdittu ainakin Descartesista lähtien, eivätkä ne tietenkään ole uusia edes scifin piirissä. Masamune on poiminut paljon mm. Blade Runner (1982) -elokuvasta, mutta japanilaisissa käsissä vieraat vaikutteet saavat usein uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja. The Ghost in a shell pui elämää, kuolemaa, tietoisuutta ja tappamista toiminnan, oikeusistuinten, politiikan ja henkilöiden käymän keskustelun kautta. Hahmot ovat persoonia, heissä on sävyjä.

Masamunen piirrosjälki on pikkutarkkaa. Kaupungit ja teknologia ovat tarkemmin piirretyt kuin itse hahmot. Harmaansävyjä hän tuo kuviin rasterin sekä viivoituksen kautta. Toimintaa vahvistavat vauhtiviivat ja äänitehosteet. Mangan tapaan kuvituksen rekisteri vaihtuu kohtauksen sävyn mukaan. Vitsejä laukovat tai muuten koheltavat hahmot Masamune piirtää suurisilmäisinä lapsina.

The Ghost in a Shell on erinomainen sarjakuva. Sen lopussa on Masamunen kirjoittamia alaviitteitä, jotka täydentävät tai selittävät tarinoiden tapahtumia tai teknologiaa. Sarjan pohjalta on tehty animaatioita, televisiosarjoja ja tietokonepelejä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

C'était la guerre des tranchées

Jacques Tardi, C'était la guerre des tranchées (1993). Casterman, 2012.

Nuoruudessa kirjastossa kohdatut Jacques Tardin ja José Muñozin albumit olivat omituinen pulahdus eurooppalaiseen sarjakuvaan. Tietynlaiseen realistiseen piirrosjälkeen ihastunut lukija kohtasi ekspressiivistä, aikuisille suunnattua sarjakuvaa, joka saneli itse suhteensa todellisuuteen. Muñozin tarinat kulkivat repaleisina epätodellisina mustavalkoisina unina. Tardin salapoliisitarinat käyttivät ohutta selkeää viivaa ja suuria ruutuja; kuvituksen ja tarinoiden välillä oli omituinen jännite.

Jacques Tardi (s. 1946) on yksi "suurista" sodanjälkeisistä ranskalaisista sarjakuvapiirtäjistä ja todennäköisesti ainoa, jonka lapsuutta ovat varjostaneet painajaiset ensimmäisestä maailmansodasta. Isovanhempien kertomukset jäivät elämään hänen mieleensä ja purkautuivat vuosia myöhemmin sarjakuvina. Jo 1970-luvun alussa hän julkaisi sarjakuvan Adieu Brindavoine, jossa valokuvaaja sotkeutuu sotaa edeltäviin tapa…

Lost Planet: First Colony

Izu & Massimo Dall'Oglio, Lost Planet: First Colony. Ranskankielisestä alkuteoksesta Lost Planet (2013) englanniksi kääntänyt Mark McKenzie-Ray. Titan Comics, London, UK, 2014.

Lost Planet: First Colony on CapCom:in julkaiseman Lost Planet 3 -videopelin maailmaan sijoittuva sarjakuva. Sen tarina sijoittuu aikaan 40 vuotta ennen videopelin tapahtumia: Maapallo on saastunut ja melkein elinkelvoton. Merta ja ilmakehää puhdistavat laitokset, joiden on määrä pelastaa kuoleva planeetta, nielevät valtavan määrän energiaa, jota on tarjolla alati vähemmän. Avaruuteen on lähetetty lukuisia retkikuntia etsimään asuttavia planeettoja ja niiltä uusia energiamuotoja. Vaikka hanketta johtaa "maan hallitus", retkikuntia varustavat suuryritykset.

Jäinen E.D.N. III -planeetta vaikuttaa lupaavalta. Sinne lähetetty retkikunta löytää valtavat määrät T-ENG -lämpöenergiaa, mutta pian retkikunta joutuu ongelmiin. Kuultuaan suuryrityksen toistaiseksi hylänneen kaivoshankkeensa jääplaneetalla…

Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt

Nina Hemmingsson, Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta Jag är din flickvän nu (2006) suomentanut Saara Pääkkönen. WSOY, Helsinki, 2011.

Ruotsalaisen Nina Hemmingssonin hauska Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt (2011) tarjoilee surrealistisen kokoelman erimittaisia sarjakuvia sukupuolirooleista, ahdistuksesta ja ihmissuhteista. Päähenkilöt ovat eri-ikäisiä naisia, joiden kautta Hemmingsson kääntää sukupuoliasetelmat päälaelleen. Samalla kääntyvät myös monet ulkonäköön, seksuaaliseen käyttäytymiseen, parisuhteisiin ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät kysymykset paljastaen samalla jotain uutta maailmasta ja tasa-arvosta.

Hemmingsson ei kuitenkaan saarnaa, eikä sukupuolten välinen vastavuoroinen riippuvuussuhde katoa tai tuhoudu, vaan sen uumenissa on jotain hyvääkin. Hän tekee pilaa paitsi miehistä myös naisista omituisine odotuksineen. Huumori on terävää ja absurdia: Suhde päättyy, koska miehen peräsuolesta on löytynyt ulostetta. Tai koska tämän buddhalain…