Siirry pääsisältöön

Les tours de Bois-Maury, tome1: Babette

Hermann, Les tours de Bois-Maury, tome 1: Babette (1984). Glénat, Grenoble, France, 2006.

Hermann (Hermann Huppen, s. 1938) on belgialainen sarjakuvataitelija, joka on vuosien varrella piirtänyt monta menestynyttä sarjaa, kuten mm. Bernard Prince ja Comanche, joista jälkimmäistä on julkaistu Suomessakin puolen tusinaa albumia. Hän on myös käsikirjoittanut sarjoja, kuten ydinsodan jälkeiseen maailmaan sijoittuva Jeremiah, josta Like julkaisi pari osaa suomeksi.

Les tours de Bois-Maury on Hermannin käsikirjoittama ja piirtämä 1100-luvun alkuun sijoittuva tarina.  Sarjan päähenkilö Aymar de Bois-Maury on maaton ritari, joka matkaa aseenkantajansa Olivierin kanssa ensin pitkin Ranskaa haaveillen sukunsa linnan takaisin valtaamisesta ja päättää myöhemmin lähteä pyhälle maalle. Bois-Mauryn matkat sivuavat muiden, usein tavallisten ihmisten kohtaloita -- sarjan jaksot on nimetty heidän mukaansa. Sarjan kuvaama keskiaika on niukka, väkivaltainen ja ennakkoluulojen riivaama ahdasmielinen esiteollinen maailma. Varsinainen Bois-Mauryn tarina käsittää kymmenen albumia, mutta Hermann on jatkanut ritarin jälkeläisten tarinaa muutaman albumin verran.

Sarjan ensimmäinen osa, vuonna 1984 julkaistu Babette alkaa, kun talonpoikaisperhe on pellolla niittotöissä ja paikallisen aatelisherran metsästysseurue laukkaa pellon poikki. Hetkeä myöhemmin aatelisherra törmää perheen tyttäreeseen Babetteen metsässä ja on aikeissa maata tämän väkisin, mutta selkään osuva keihäs katkaisee yrityksen. Kun herra löytyy metsästä kuolleena, etsitään syyllinen nopeasti. Tarina seuraa jumalan tuomion saaneen Germainin luisumista muurarin apulaisesta kohti ojan pohjaa. Lukija tarkastelee keskiaikaista yhteiskuntaa yhtäältä Germainin ja toisaalta aateliston kanssa seurustelevan Aymar de Bois-Mauryn kautta. Tarina kulkee väkivallan, mielivallan ja tuomiovallan piirien keskellä varastaen sieltä täältä ohimenevän kohtauksen jotain inhimillistä tai lohdullista.

Hermann piirtää tunnistettavaa, hieman rosoista jälkeä. Viiva näyttää huolettomalta, mutta se muodostaa tyylikkään kokonaisuuden. Erityisen taitavasti Hermann tuottaa hämäriä tai öisiä kohtauksia. Tarinan lavasteet ovat linjassa sen hengen kanssa: Hermann vie lukijat katedraalin rakennusmaalle ja linnakkeen rintavarustuksille mutta luontevasti myös ankeisiin hökkelikyliin, pyykkitupiin ja maateille. Tarinan jäsennys kuviksi toimii erinomaisesti: ihmisten keskustelun lomassa kamera kuljettaa toista tarinaa, joka jo valmistelee seuraavaa kohtausta. Kirjan väritys  vaihtelee murretusta päivänvalosta räikeäisiin perusväreihin, jotka hetkittäin särähtävät.

Babette on loistava sarjakuva-albumi ja hieno alku erinomaiselle sarjalle.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

C'était la guerre des tranchées

Jacques Tardi, C'était la guerre des tranchées (1993). Casterman, 2012.

Nuoruudessa kirjastossa kohdatut Jacques Tardin ja José Muñozin albumit olivat omituinen pulahdus eurooppalaiseen sarjakuvaan. Tietynlaiseen realistiseen piirrosjälkeen ihastunut lukija kohtasi ekspressiivistä, aikuisille suunnattua sarjakuvaa, joka saneli itse suhteensa todellisuuteen. Muñozin tarinat kulkivat repaleisina epätodellisina mustavalkoisina unina. Tardin salapoliisitarinat käyttivät ohutta selkeää viivaa ja suuria ruutuja; kuvituksen ja tarinoiden välillä oli omituinen jännite.

Jacques Tardi (s. 1946) on yksi "suurista" sodanjälkeisistä ranskalaisista sarjakuvapiirtäjistä ja todennäköisesti ainoa, jonka lapsuutta ovat varjostaneet painajaiset ensimmäisestä maailmansodasta. Isovanhempien kertomukset jäivät elämään hänen mieleensä ja purkautuivat vuosia myöhemmin sarjakuvina. Jo 1970-luvun alussa hän julkaisi sarjakuvan Adieu Brindavoine, jossa valokuvaaja sotkeutuu sotaa edeltäviin tapa…

Lost Planet: First Colony

Izu & Massimo Dall'Oglio, Lost Planet: First Colony. Ranskankielisestä alkuteoksesta Lost Planet (2013) englanniksi kääntänyt Mark McKenzie-Ray. Titan Comics, London, UK, 2014.

Lost Planet: First Colony on CapCom:in julkaiseman Lost Planet 3 -videopelin maailmaan sijoittuva sarjakuva. Sen tarina sijoittuu aikaan 40 vuotta ennen videopelin tapahtumia: Maapallo on saastunut ja melkein elinkelvoton. Merta ja ilmakehää puhdistavat laitokset, joiden on määrä pelastaa kuoleva planeetta, nielevät valtavan määrän energiaa, jota on tarjolla alati vähemmän. Avaruuteen on lähetetty lukuisia retkikuntia etsimään asuttavia planeettoja ja niiltä uusia energiamuotoja. Vaikka hanketta johtaa "maan hallitus", retkikuntia varustavat suuryritykset.

Jäinen E.D.N. III -planeetta vaikuttaa lupaavalta. Sinne lähetetty retkikunta löytää valtavat määrät T-ENG -lämpöenergiaa, mutta pian retkikunta joutuu ongelmiin. Kuultuaan suuryrityksen toistaiseksi hylänneen kaivoshankkeensa jääplaneetalla…

Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt

Nina Hemmingsson, Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta Jag är din flickvän nu (2006) suomentanut Saara Pääkkönen. WSOY, Helsinki, 2011.

Ruotsalaisen Nina Hemmingssonin hauska Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt (2011) tarjoilee surrealistisen kokoelman erimittaisia sarjakuvia sukupuolirooleista, ahdistuksesta ja ihmissuhteista. Päähenkilöt ovat eri-ikäisiä naisia, joiden kautta Hemmingsson kääntää sukupuoliasetelmat päälaelleen. Samalla kääntyvät myös monet ulkonäköön, seksuaaliseen käyttäytymiseen, parisuhteisiin ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät kysymykset paljastaen samalla jotain uutta maailmasta ja tasa-arvosta.

Hemmingsson ei kuitenkaan saarnaa, eikä sukupuolten välinen vastavuoroinen riippuvuussuhde katoa tai tuhoudu, vaan sen uumenissa on jotain hyvääkin. Hän tekee pilaa paitsi miehistä myös naisista omituisine odotuksineen. Huumori on terävää ja absurdia: Suhde päättyy, koska miehen peräsuolesta on löytynyt ulostetta. Tai koska tämän buddhalain…