Siirry pääsisältöön

Les tours de Bois-Maury, tome 2: Eloïse de Montgri

Hermann, Les tours de Bois-Maury, tome 2: Eloïse de Montgri (1985). Glénat, Grenoble, France, 2006.

Belgialaisen sarjakuvataiteilijan Hermann Huppenin Les tours de Bois-Maury -sarjan toinen osa sijoittuu syrjäiseen kartanokylään Pays de Cauxiin Normandiaan. Omituisen, vuohenpääkalloa päähineenään kantava paimenen lampaat ovat laiduntaneet joitain viikkoja metsissä lähellä kylää. Vastineeksi kartanonherra on saanut tuoretta lihaa.

Eräänä aamuyönä, kun paimen ajaa laumaansa kohti kartanon puuvarustusta, lauman sekaan piiloutuu paimenen johtama rosvojoukko lampaantaljoihin kääriytyneinä kuin Odysseuksen miehet ikään. Vartijat päästävät paimenen portista mutta huomaavat petoksen liian myöhään. Linnoitettu kartano ryöstetään, poltetaan ja sen väki tapetaan. Henkiin jää vain kartanonherran nuori poika ja yksi vartija.


Alustalaiset hytisevät läheisessä metsässä, mistä he seuraavat taistelua ja sen lopputulosta. Kyläläiset pelkäävät talojensa puolesta, mutta heillä ei ole kuin talikoita ja keppejä asemiesten haastamiseen. Rosvojoukon mentyä alkaa epätoivoinen ruoan etsintä, mutta talvinen Normandia on kylmä ja hedelmätön. Sitten kurjuuden keskellä ratsastaa nuori ylhäinen nainen, Eloïse. Hänellä on raskas jalkajousi, joka kaataa riistaa suurimpaan hätään. Paikalle sattuu myös ritari Bois-Maury yhdessä aseenkantajansa Olivierin kanssa.

Tarina kostosta on suoraviivainen ja taidokkaasti kirjoitettu. Hermannin keskiaika on raakaa ja niukkaa. Esivalta on heikko, joten ihmiset turvautuvat kykyjensä mukaan itseapuun (self-help). Tarina hohtaa säätyeroja asenteista ja puheenparresta lähtien. Yläluokka on soturieliittiä, joten oikeastaan vain se voi tarttua nuoren perijän vaatimukseen roistojen kiinniottamisesta ja omaisuuden palauttamisesta. Silti taistelussa alhaisia rosvoja vastaan ei ole tarjolla kunniaa vaan pelkästään vaaroja. Hahmot eivät ole pelkästään arkkityyppejä vaan reagoivat tapahtumiin omalla tavallaan. Hyvät asiat eivät tapahtu pelkästään hyvistä syistä.

Hermannin piirrosjälki on yksinkertaisesti ihailtavaa. Ylä-Normandian maisema, lehdettömät metsät ja talvinen hedelmätön maa välittyvät kepeissä ääriviivoissa. Hermannin tyyli on jotenkin oudosti huolellinen ja huoleton samaan aikaan. Fraymond, jota ei ainakaan mainittu ensimmäisessä osassa, on siirtänyt värit kylmistä lämpimän räikeisiin. Ne toimivat erinomaisesti.


Les tours de Bois-Maury on yksi suosikkisarjoistani. Vaikka tarinat eivät ole monimutkaista, niissä on sävyjä, ja ne välttävät helpot keskiaikakliseet. Parhautta.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

C'était la guerre des tranchées

Jacques Tardi, C'était la guerre des tranchées (1993). Casterman, 2012.

Nuoruudessa kirjastossa kohdatut Jacques Tardin ja José Muñozin albumit olivat omituinen pulahdus eurooppalaiseen sarjakuvaan. Tietynlaiseen realistiseen piirrosjälkeen ihastunut lukija kohtasi ekspressiivistä, aikuisille suunnattua sarjakuvaa, joka saneli itse suhteensa todellisuuteen. Muñozin tarinat kulkivat repaleisina epätodellisina mustavalkoisina unina. Tardin salapoliisitarinat käyttivät ohutta selkeää viivaa ja suuria ruutuja; kuvituksen ja tarinoiden välillä oli omituinen jännite.

Jacques Tardi (s. 1946) on yksi "suurista" sodanjälkeisistä ranskalaisista sarjakuvapiirtäjistä ja todennäköisesti ainoa, jonka lapsuutta ovat varjostaneet painajaiset ensimmäisestä maailmansodasta. Isovanhempien kertomukset jäivät elämään hänen mieleensä ja purkautuivat vuosia myöhemmin sarjakuvina. Jo 1970-luvun alussa hän julkaisi sarjakuvan Adieu Brindavoine, jossa valokuvaaja sotkeutuu sotaa edeltäviin tapa…

Lost Planet: First Colony

Izu & Massimo Dall'Oglio, Lost Planet: First Colony. Ranskankielisestä alkuteoksesta Lost Planet (2013) englanniksi kääntänyt Mark McKenzie-Ray. Titan Comics, London, UK, 2014.

Lost Planet: First Colony on CapCom:in julkaiseman Lost Planet 3 -videopelin maailmaan sijoittuva sarjakuva. Sen tarina sijoittuu aikaan 40 vuotta ennen videopelin tapahtumia: Maapallo on saastunut ja melkein elinkelvoton. Merta ja ilmakehää puhdistavat laitokset, joiden on määrä pelastaa kuoleva planeetta, nielevät valtavan määrän energiaa, jota on tarjolla alati vähemmän. Avaruuteen on lähetetty lukuisia retkikuntia etsimään asuttavia planeettoja ja niiltä uusia energiamuotoja. Vaikka hanketta johtaa "maan hallitus", retkikuntia varustavat suuryritykset.

Jäinen E.D.N. III -planeetta vaikuttaa lupaavalta. Sinne lähetetty retkikunta löytää valtavat määrät T-ENG -lämpöenergiaa, mutta pian retkikunta joutuu ongelmiin. Kuultuaan suuryrityksen toistaiseksi hylänneen kaivoshankkeensa jääplaneetalla…

Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt

Nina Hemmingsson, Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta Jag är din flickvän nu (2006) suomentanut Saara Pääkkönen. WSOY, Helsinki, 2011.

Ruotsalaisen Nina Hemmingssonin hauska Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt (2011) tarjoilee surrealistisen kokoelman erimittaisia sarjakuvia sukupuolirooleista, ahdistuksesta ja ihmissuhteista. Päähenkilöt ovat eri-ikäisiä naisia, joiden kautta Hemmingsson kääntää sukupuoliasetelmat päälaelleen. Samalla kääntyvät myös monet ulkonäköön, seksuaaliseen käyttäytymiseen, parisuhteisiin ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät kysymykset paljastaen samalla jotain uutta maailmasta ja tasa-arvosta.

Hemmingsson ei kuitenkaan saarnaa, eikä sukupuolten välinen vastavuoroinen riippuvuussuhde katoa tai tuhoudu, vaan sen uumenissa on jotain hyvääkin. Hän tekee pilaa paitsi miehistä myös naisista omituisine odotuksineen. Huumori on terävää ja absurdia: Suhde päättyy, koska miehen peräsuolesta on löytynyt ulostetta. Tai koska tämän buddhalain…