Siirry pääsisältöön

Universal war one: L'intégrale

Denis Bajram, Universal war one: L'intégrale. MC Productions, Toulon, France, 2009.

Denis Bajram on nelikymppinen ranskalainen sarjakuvataitelija. Hän opiskeli insinööriksi ja kiipesi Unileverin johtoportaikkoa kunnes keksi aloittaa taideopinnot taidekorkeakoulussa École Nationale Supérieure des Arts Décoratifsissa Pariisissa. Bajram on piirtänyt ja kirjoittanut muutamia sarjakuvakirjoja, ja muun toimen ohella hän toimii mm. kustannustoimittajana belgialaisessa Quadrants-kustantamossa.

Universal war one sijoittuu tulevaisuuteen, missä maan ja aurinkokunnan siirtomaiden välinen konflikti kärjistyy. Kun Saturnuksen läheltä löytyy valoa ja energiaa imevä musta seinämä, konflikti leimahtaa sisällissodaksi. United Earth Forces lähettää seitsenhenkisen ryhmän Uranuksen kuuhun selvittämään seinämän alkuperää. Seuraa henkilödraamaa, aikadilaatiota ja aikamatkailua. Bajramin tieteistarina pysyy erinomaisesti koossa. Myös Bajramin piirrosjälki on napakkaa. Väripaletti on karsittu muutamaan sävyyn. Kuvien valaistus on dramaattinen; niissä on paljon mustia varjoja. Tarinankerronta, laitteet, alukset, kuut ja planeetan pinnat ovat erinomaisia.

Universal war one ilmestyi vuosina 1998-2006 kuutena sarjakuva-albumina, jotka on julkaistiin yhtenä niteenä 2009.  L'intégrale-laitos sisältää albumien lisäksi parikymmentä sivua luonnoksia, työvaihteita ja taustaa; yhteensä 276 sivua. Tästä ei scifi-sarjakuva parane.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

C'était la guerre des tranchées

Jacques Tardi, C'était la guerre des tranchées (1993). Casterman, 2012.

Nuoruudessa kirjastossa kohdatut Jacques Tardin ja José Muñozin albumit olivat omituinen pulahdus eurooppalaiseen sarjakuvaan. Tietynlaiseen realistiseen piirrosjälkeen ihastunut lukija kohtasi ekspressiivistä, aikuisille suunnattua sarjakuvaa, joka saneli itse suhteensa todellisuuteen. Muñozin tarinat kulkivat repaleisina epätodellisina mustavalkoisina unina. Tardin salapoliisitarinat käyttivät ohutta selkeää viivaa ja suuria ruutuja; kuvituksen ja tarinoiden välillä oli omituinen jännite.

Jacques Tardi (s. 1946) on yksi "suurista" sodanjälkeisistä ranskalaisista sarjakuvapiirtäjistä ja todennäköisesti ainoa, jonka lapsuutta ovat varjostaneet painajaiset ensimmäisestä maailmansodasta. Isovanhempien kertomukset jäivät elämään hänen mieleensä ja purkautuivat vuosia myöhemmin sarjakuvina. Jo 1970-luvun alussa hän julkaisi sarjakuvan Adieu Brindavoine, jossa valokuvaaja sotkeutuu sotaa edeltäviin tapa…

Lost Planet: First Colony

Izu & Massimo Dall'Oglio, Lost Planet: First Colony. Ranskankielisestä alkuteoksesta Lost Planet (2013) englanniksi kääntänyt Mark McKenzie-Ray. Titan Comics, London, UK, 2014.

Lost Planet: First Colony on CapCom:in julkaiseman Lost Planet 3 -videopelin maailmaan sijoittuva sarjakuva. Sen tarina sijoittuu aikaan 40 vuotta ennen videopelin tapahtumia: Maapallo on saastunut ja melkein elinkelvoton. Merta ja ilmakehää puhdistavat laitokset, joiden on määrä pelastaa kuoleva planeetta, nielevät valtavan määrän energiaa, jota on tarjolla alati vähemmän. Avaruuteen on lähetetty lukuisia retkikuntia etsimään asuttavia planeettoja ja niiltä uusia energiamuotoja. Vaikka hanketta johtaa "maan hallitus", retkikuntia varustavat suuryritykset.

Jäinen E.D.N. III -planeetta vaikuttaa lupaavalta. Sinne lähetetty retkikunta löytää valtavat määrät T-ENG -lämpöenergiaa, mutta pian retkikunta joutuu ongelmiin. Kuultuaan suuryrityksen toistaiseksi hylänneen kaivoshankkeensa jääplaneetalla…

Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt

Nina Hemmingsson, Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta Jag är din flickvän nu (2006) suomentanut Saara Pääkkönen. WSOY, Helsinki, 2011.

Ruotsalaisen Nina Hemmingssonin hauska Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt (2011) tarjoilee surrealistisen kokoelman erimittaisia sarjakuvia sukupuolirooleista, ahdistuksesta ja ihmissuhteista. Päähenkilöt ovat eri-ikäisiä naisia, joiden kautta Hemmingsson kääntää sukupuoliasetelmat päälaelleen. Samalla kääntyvät myös monet ulkonäköön, seksuaaliseen käyttäytymiseen, parisuhteisiin ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät kysymykset paljastaen samalla jotain uutta maailmasta ja tasa-arvosta.

Hemmingsson ei kuitenkaan saarnaa, eikä sukupuolten välinen vastavuoroinen riippuvuussuhde katoa tai tuhoudu, vaan sen uumenissa on jotain hyvääkin. Hän tekee pilaa paitsi miehistä myös naisista omituisine odotuksineen. Huumori on terävää ja absurdia: Suhde päättyy, koska miehen peräsuolesta on löytynyt ulostetta. Tai koska tämän buddhalain…