Hermann (Hermann Huppen, s. 1938) on belgialainen sarjakuvataitelija, joka on vuosien varrella piirtänyt monta menestynyttä sarjaa, kuten mm. Bernard Prince ja Comanche, joista jälkimmäistä on julkaistu Suomessakin puolen tusinaa albumia. Hän on myös käsikirjoittanut sarjoja, kuten ydinsodan jälkeiseen maailmaan sijoittuva Jeremiah, josta Like julkaisi pari osaa suomeksi.
Les tours de Bois-Maury on Hermannin käsikirjoittama ja piirtämä 1100-luvun alkuun sijoittuva tarina. Sarjan päähenkilö Aymar de Bois-Maury on maaton ritari, joka matkaa aseenkantajansa Olivierin kanssa ensin pitkin Ranskaa haaveillen sukunsa linnan takaisin valtaamisesta ja päättää myöhemmin lähteä pyhälle maalle. Bois-Mauryn matkat sivuavat muiden, usein tavallisten ihmisten kohtaloita -- sarjan jaksot on nimetty heidän mukaansa. Sarjan kuvaama keskiaika on niukka, väkivaltainen ja ennakkoluulojen riivaama ahdasmielinen esiteollinen maailma. Varsinainen Bois-Mauryn tarina käsittää kymmenen albumia, mutta Hermann on jatkanut ritarin jälkeläisten tarinaa muutaman albumin verran.
Sarjan ensimmäinen osa, vuonna 1984 julkaistu Babette alkaa, kun talonpoikaisperhe on pellolla niittotöissä ja paikallisen aatelisherran metsästysseurue laukkaa pellon poikki. Hetkeä myöhemmin aatelisherra törmää perheen tyttäreeseen Babetteen metsässä ja on aikeissa maata tämän väkisin, mutta selkään osuva keihäs katkaisee yrityksen. Kun herra löytyy metsästä kuolleena, etsitään syyllinen nopeasti. Tarina seuraa jumalan tuomion saaneen Germainin luisumista muurarin apulaisesta kohti ojan pohjaa. Lukija tarkastelee keskiaikaista yhteiskuntaa yhtäältä Germainin ja toisaalta aateliston kanssa seurustelevan Aymar de Bois-Mauryn kautta. Tarina kulkee väkivallan, mielivallan ja tuomiovallan piirien keskellä varastaen sieltä täältä ohimenevän kohtauksen jotain inhimillistä tai lohdullista.
Hermann piirtää tunnistettavaa, hieman rosoista jälkeä. Viiva näyttää huolettomalta, mutta se muodostaa tyylikkään kokonaisuuden. Erityisen taitavasti Hermann tuottaa hämäriä tai öisiä kohtauksia. Tarinan lavasteet ovat linjassa sen hengen kanssa: Hermann vie lukijat katedraalin rakennusmaalle ja linnakkeen rintavarustuksille mutta luontevasti myös ankeisiin hökkelikyliin, pyykkitupiin ja maateille. Tarinan jäsennys kuviksi toimii erinomaisesti: ihmisten keskustelun lomassa kamera kuljettaa toista tarinaa, joka jo valmistelee seuraavaa kohtausta. Kirjan väritys vaihtelee murretusta päivänvalosta räikeäisiin perusväreihin, jotka hetkittäin särähtävät.
Babette on loistava sarjakuva-albumi ja hieno alku erinomaiselle sarjalle.
Osaisinpa ranskaa, vaikuttaa kiinnostavalta.
VastaaPoistaEn saanut kommentoitua nipvet-puolelle mutta sellaisia terveisiä vaan, että olipa mukava löytää blogi jossa käsitellään useampaakin luonnontieteisiin liittyvää teosta!
Bois-Maury on outoudessaan suosikkini. François Bourgeonin Hämärän matkamiehet on toinen hyvä ja ilmestyi joskus 1990-luvulla.
VastaaPoistaUnohtuneelta lukiopohjalta minäkin näitä luen. Ranskasta tulee paljon hyvää sarjakuvaa niin, että pakostakin sitä alkaa kerrata sanastoa ja kielioppia.
Fiksaan nyt viimein ton nipvetin kommentoinnin.